täällä on meidän ome tekemä kirja näitä kirjoja tulee eri osia.

             (kirjan nimi on)

                          OUTO LAULU

                            1. luku

Eräänä päivänä kaksi muuan tuntematonta tyttöä käveli minua päin. He lauleskelivat jotain outoa laulua.Kun he olivat kävelleet minusta ohi minua alkoi pyörryttää. Yhtäkkiä kaikki pimeni. Olin tajuttomana aika kauan koska heräsin aivan oudosta paikasta. He olivat lukinneet minut häkkiin. Minä raivostuin heille. Minä huusin heille kaikkea pahaa, jonka äiti on aina kieltänyt. Sitten muistin että olen nähnyt nuo tyypit jossain... Aivan niin! Huusin mielessäni. Nimettäin nyt minä muistin missä olen heidät nähnyt. Näin heidät toissa päivänä kylän markkinoilla. He olivat taikuri teltan sisäsällä näyttämässä voimiaan. Sen jälkeen kun muistin ne kaksi tyttöä, huusin heille: Näyttäkää taikatemppu!! Sen jälkeen tytöt alkoivat taas laulaa, mutta eri laulua kuin viimeksi. Yhtäkkiä nousin ilmaan. Olin jo yli metrin korkeudessa. Tytöt alkoivat laulaa vielä kovempaa. Silloin lensin seinää päin. Minulle tuli haava, ja se vuosi verta. Minun teki mieli itkeä, mutta en uskaltanut. Minulta valui yksi kyynel. En ymmärtänyt miten joku laulu voisi nostaa ihmisen ilmaan, mutta kyllä näköjään voi. Yritin kaivaa puhelinta taskustani, mutta se ei ollut siellä. Tiesin että tytöt ottivat sen, sillä olin varma etä otin sen mukaan ulos. Olin istunut häkissä jo yli kaksi tuntia. Tiesin sen koska seinällä oli kello. Muistin sen laulun ulkoa mitä tytöt lauloivat kun törmäsivät minuun. Minä aloin laulaa sitä: oi joutsen pieni lammen tule luokseni vain. Missä viivyit näin kauan suo odottelin. Olet ainoa ystävääni, Niin pysy luonani. En kestäis lähtösi, sillä silloin kuolisin. Lopetin laulamisen koska tytöt nukahtivat. Karkasin ikkunasta.Yhtäkkiä kuulin että nimeäni huudettiin. Pysähdyin ja katsoin taakseni. Näin siellä ne kaksi tyttöä. He juoksivat perässäni. Pääsin kotiin. Äiti teki juuri silloin ruokaa.Sitten ovikelloa pimpotettiin. Siellä oli taas ne kaksi tyttöä. He kysyivät äitiltä voinko minä tulla ulos. Äiti sanoi että kyllä, jos vain tulisin seitsemältä kotiin. Minä huusin ei, ja äiti sanoi siihen että tietenkin menen ystävieni kanssa ulos. Minun oli pakko suostua siihen koska olisin muuten saanut koti arestia. Kun ovi oli suljettu ja me olimme ulkona, niin tytöt ottivat minusta kiinni ja kantoivat minut takaisin häkkiin.



                             2.luku

Valo loisti sisään häkkiin. HUomasin että minulla oli vain takki ja housut. Aurinko valaisi häkkiin  että en voinut aukaista niitä. mutta kun huomasin ne kaksi tyttöä. Niin laitoin kädet korvien päälle ja aloin lallattaa "lalalalalaa lalalalalaa" Etten oisi kuullut laulua. mutta kun he lauloivat eri laulua niin käteni irtosivta korvistani ja kuulin laulun. Silmäni menivät kiinni. Kaikki pimeni. Näin unen jossa oli ne kaksi tyttöä ja minä. He lauloivat niin lujaa sitä laulua että lähdin lentoo ja tipuin maahan. Kun heräsin mietin untani. Se oli tavallaan sama juttu kun se tapahtuma joka minulle tapahtui viikkoa sitten.

Taas ne kaksi tyttöä tuli. He lauloivta. he lauloivta niin että korviini sattui! Mutta lensin pois häkistä pyörtyneenä. Huomasin että olin kotona. Katsoin ikkuansta kun ne kaksi tyttöä lauloivat ikkunat rikki! Ja kun he lauloivta niin he lensivät ikkunasta ulos. Teki mieli Huuta "Äiti!" Mutta äiti ei ollut kotona ja jos oisi ollut niin en siltikään oisi voinut. Olin lumoutunut lauluun. he tavallaan veti minua mukaan lauluun. En voinut muutakaan aloin myös laulaa samaa laulua. He valatsivat pääni sillä laululla. Lauloin laulua. Heilutin päätäni että saisin laulun mielestäni, mutta lauloin sitä, lauloin ja lauloin. Kun ne kaksi tyttöä lopetti niin kaaduin maahan ja pyörryin sillä laulu oli niin voimakas. Ne kaksi tyttöä hävisi. Minua pelotti.

(tässä on kuva joka kuuluu kirjaan)

 Heräsin, heräsin paljon paljon myöhemmin. Huomasin että tytöt olivat poissa. Lähdin hitaasti eteenpäin, kunnes huomasin mustan varjon seinällä. Sydämmeni pysähtyi kauhusta, tuntui kuin olisin ollut kuollut. Varjo liikkui, se liikkui hyvin hitaasti. Aivan kuin sekin olisi pelännyt jotain.